Kirjoitus hiihdon nykytilasta

Asiantuntijoiden kommentteja tämän hetken hiihdon tilasta. Julkaistu Hiihto-lehdessä 2/13.

Mikko Virtanen:

Suomi ei ole enää lähelläkään sillä tasolla, missä oltiin joku vuosi sitten. Erityisesti nuorten alavireiset MM-suoritukset ovat huolestuttavia. Vuokatissa on tehty vuosittain n.200 mattotestiä nuorten ja yl sarjan hiihtäjille vuodesta 1992 lähtien. Tulos on karua luettavaa: kestävyysominaisuudet ovat romahtaneet aiempiin vuosiin verrattuna. Maksimaalinen hapenottokyky on pudonnut jokaisessa ikäluokassa. Esimerkiksi 18-v tyttöjen hapenotto on ennen vuotta 1995 ollut korkeampi kuin mitä se nyt on yleisen sarjan naisilla.  Hapenoton lisäksi myös aerobinen kynnys on pudonnut.

Hiihtäjien kestävyysominaisuudet ovat romahtaneet, mutta suorituskyky ei. Anaerobisessa kynnyksessä ja maksimaalisessa työmäärässä ei ole tapahtunut vastaavaa laskua kuin hapenotossa ja aer kynnyksessä. Tilanne on sama miehillä ja naisilla.

Suorituskykyisyyden harjoittelussa ei sinällään ole mitään pahaa, sillä nykyhiihto yhteislähtöineen ja sprintteineen vaativat sitä. Mutta Virtanen on tehnyt sen johtopäätöksen, että suorituskykyä on harjoiteltu kestävyysominaisuuksien kustannuksella. Ja se on katastrofaalinen asia, sanoo Virtanen. Jos kestävyysominaisuudet olisivat v.1995 tasolla ja sen päälle olisi vedetty suorituskykyä, taatusti tuloksetkin olisi toisenlaisia.

Miten asia pitäisi korjata: Pitää harjoitella määrällisesti paljon nykyistä enemmän. Isot lihasryhmät töihin esim sauvarinteessä ja rullahiihtäen ylämäkeen. Perustreeniä ylämäkeen ja suolla. Lisäksi juoksuharjoittelu on tärkeää. Lisäksi pitää olla vauhtiharjoituksia. Rullahiihdosta pitää tehdä monipuolisempaa. Tehojen lisääminen ei ole oikea ratkaisu, mutta pitää tehdä laadukkaampaa perusharjoittelua vauhtikestävyysharjoitteluineen. Ensin pitää keskittyä perusominaisuuksien kuntoon laittamiseen ja sitten hienosäätöön. Hiihdossa on ollut viime vuosina linjattomuutta. Vain voimaharjoittelua on linjattu, mutta sitä on kuitenkin vuoden harjoittelusta niin vähän, että pitäisi keskittyä kestävyysharjoitteluun.

 

Sami Jauhojärven ajatuksia omasta valmennuksestaan ja muustakin:

Maajoukkueen harjoitusleireillä käytimme mm.korkealla pääasiassa hitaita rullia ja se aiheutti lihaksiston ja hermoston väsymystilaan. Tämä aiheutti varsinkin korkealla sen, että mentiin helposti vauhtikestävyysalueelle ja liikeradat olivat hitaat. Tällöin vaarallista pikkukovaa tuli huomaamatta paljon.  Ensi kautta varten tulee vähemmän korkealla harjoittelua ja muutenkin malttia siihen.

Suurimmat muutokset tulevaan kauteen tulee siinä, että kovia harjoituksia tulee enemmän jaksoissa ja näihin jaksoihin pyrkimys on lähteä levänneenä. Nykyinen systeemi on lähtenyt siitä, että kropan tasapainotilan järkyttäminen on tapahtunut runsaalla ja tasaisella määräharjoittelulla. Uudessa systeemissä se tapahtuu kovilla tehojaksoilla.

Palautusta ja suorituskykyisyyttä on tarkoitus kontrolloida entistä tarkemmin mm.mattotesteillä. Lisäksi selkeä hapenoton harjoittelun määrä tulee korostumaan tehoharjoituksissa. Sekä ylämäkiharjoittelun, että myös intervalliharjoittelun avulla.Lisäksi aion kasvattaa juoksun osuutta kesäharjoittelun kokonaismäärästä, mikä tarkoittaa pyöräilyn osuuden pienentämistä. Niinä kesinä, kun juoksu on kulkenut hyvin, ovat tulokset talvella olleet todella hyviä. Lajinomaisen harjoittelun lisääntyminen on mielestäni vähentänyt juoksun osuutta liikaa suomalaisten hiihtäjien harjoittelussa, sanoo Sami.

 

Juoksua ei korvaa mikään / Seppo Anttila

Jaloissa on suuret lihasryhmät, joiden kestävyyttä kannattaa harjoituttaa monipuolisesti. Siksi erilaiset juoksulenkit ovat elintärkeitä ja harjoittelun tuottavuus paranee. Juoksuharjoittelu on jäänyt viime vuosina liian pieneksi, kun on korostettu ohjelmissa paljoa rullahiihtoa, sauvarinnettä ja pitkiä vaelluksia. Varsinkin juniorit pitäisi saada enemmän juoksemaan ja tekemään myös vauhdikkaita harjoituksia.

Niin sanotussa ääripäiden harjoittelussa on riskinsä, jos liikutaan vain hyvin hiljaa ja erittäin kovaa. Vaellustyyppisissä harkoissa tehot saattaa jäädä jopa liian alhaisiksi ja taas vastaavasti kovat sauvarinnevedot saattavat olla liian anaerobisia, jolloin hapenottokyky ja jalkojen kestävyys ei kehity parhaalla tavalla.

Jalkojen lihaskestävyys kehittyy, kun liikutaan jalkaisin ja hyödynnetään erlaisia maastoja ja tehdään harjoituksia eri vauhdeilla. Vauhdikkaampi juoksu hiekkatiellä  asvaltilla kehittää jalkojen kimmoisuutta ja voimantuottoa. Eri hölkkäkisat sopivat mainiosti hiihtäjän kesään. Ylämäkijuoksu parantaa hapenottokykyä ja vahvistaa jalkoja. Radalla tehtävät kovavauhtiset vedot kehittävät anaerobisia ominaisuuksia ja terävää askellusta. Hiihtäjien yksilöerot jalkojen iskukestävyydessä ovat suuret, joten osa juoksee vain mäkisessä maastossa ja suolla, jolloin jalat eivät kuormitu niin paljon.

 

Ja vielä jotain poimittua:

Hiihdossa on viime vuosina korostettu, että nykypäivän huippuhiihdon vaatimuksissa voima ja nopeus ovat nousseet jopa tärkeämpään rooliin kuin kestävyys. Tämä ei pidä paikkaansa. Kestävyyden vaatimukset eivät ole hävinneet mihinkään. On vain käynyt niin, että voiman ja nopeuden harjoittaminen on noussut lisätarpeeksi kestävyyden rinnalle. Tämä on aiheuttanut linjan hämärtymisen.

Tasatyöntöharjoittelu on hiihdossa tärkeää, mutta on muistettava, että se ei kehitä keskeisverenkierrollista tehoa eikä kapasiteettiä. Lisäksi pitää varoa liian jyrkkiä ylämäkiä. Lihastyö muuttuu liian hitaaksi. Harjoittelun tulisi tähdätä sydämen koon kasvattamiseen ja toiminnan parantamiseen. Jos viikko-ohjelmassa on liikaa kovatehoista ja spurttivoittoista harjoittelua, ei sydän kehity vaadittaviin mittoihin. Toisaalta myös pitkät hidasvauhtiset harjoitukset eivät enää rakenna hyväkuntoisten ja kokeneiden urheilijoiden sydämen kokoa, vaan tarvitaan aina vain kovempia vauhteja ja ylämäkien lisäämistä harjoitteluun.

Muun muassa Punkkinen ja Roponen kehottavat nuoria hiihtäjiä kesällä yleisurheilukentille ja palloilemaan. Näin nopeus ja ketteryys kehittyvät. Junioreiden kesäharjoitteluun kuuluu kestävyystreenien ja vauhdikkaan juoksun lisäksi yleisurheilun juoksu-,hyppy ja heittolajit. Myös nuorten hiihtäjien voimaharjoittelussa pitäisi hyödyntää enemmän yu:n oppeja.