Joni Jäntti

1. Moi Joni! Rikoit menneellä kaudella useita ennätyksiäsi, miten itse kuvailisit kilpailukauttasi?

-Kausi oli lähtökohtiin nähden onnistunut. Polvivaivojen vuoksi harjoituskausi pääsi käyntiin vasta joulukuussa ja samat vaivat veivät reilun kuukauden myös kevätpuolella. Tavoitteena oli mennä eteenpäin varsinkin alimatkoilla ja siinä onnistuttiin. 1500 metriä oli parasta ja ennätykset tuli myös 3000 ja 5000 metrillä, sekä puolikkaalla. 3000 ja 5000 metrin matkoja oli vaan harvassa ja ainakin kolmosella jäi useitakin sekunteja varastoon 1500 ja 5000 metrin kunnon perusteella.

2. Kuinka uusi harjoituskausi on lähtenyt käyntiin? Piditkö ylimenokautta?

-Kausi alkoi hyvin kun pääsin hieman myöhästyneen kunnon vuoksi hyvään vauhtiin loppusyksystä ja jatkoin oikeastaan suoraan uuteen kauteen kolmen viikon kevyemmän jakson jälkeen. Tuona aikana pidin kuntoa yllä juoksemalla hölkkiä. Nyt on kuitenkin ongelmana akillesjänne ja korvaavaa harjoittelua olen tehnyt 2,5 viikkoa.

3. Millainen on harjoituskautesi normaali päivärytmi

a) arkisin?

-Herätys 8.00, aamulenkki 8.15, aamupala 9.15, työjuttuja/lepäilyä 9.30-11.30, lounas 11.30, työjuttuja/lepäilyä 12.00-15.00, harjoitus 15.00-16.30, päivällinen 17.00, harjoituksia junnuille tai lehtihommaa 18.00-21.00, nukkumaan 22.30

b) viikonloppuisin?

-Ei eroa juurikaan viikolla olevasta.

4. Voisitko kertoa esimerkkiviikon harjoittelustasi esimerkiksi lokakuulta?

-Kova viikko 44 (29.10.-4.11.)

Maanantai

Aamu: PK 6km + koordinaatiot + mäkijuoksut ja mäkiloikat
Iltapäivä: VK1 8km (4.03/km) + 4x100m, verryttelyt yht. 4km

Tiistai

Aamu: PK 6km
Iltapäivä: Matolla VK/MK 3x3km/2’ (10.59, 10.31, 10.03) + 2x500m (1.35), verryttelyt yht. 4km

Keskiviikko

Iltapäivä: PK 12km

Torstai

Aamu: PK kiihtyvä 8km
Iltapäivä: PK 12km + keskivartalo+ jalkateräjumppa

Perjantai

Aamu: PK 6km + koordinaatiot + mäkijuoksut ja mäkiloikat
Iltapäivä: TV-kova 8km (3.32/km), verryttelyt yht. 4km

Lauantai

Aamupäivä: Pitkä 20km

Sunnuntai

Aamu: PK 10km
Iltapäivä: PK kiihtyvä 10,5km

Kilsat 131

5. Käytätkö muita lajeja kuin juoksua harjoitusmuotona?

-Aika vähän käytän kun paikat on kunnossa. Talvella satunnaisesti hiihtoa ja joskus kesällä pyörällä.

6. Mikä on mieluisin harjoituksesi? Entä ikävin?

-Molempiin kohtiin TV-kova. Kun se kulkee, on ilo rallatella, mutta kun on alusta pitäen tervanjuontia, ei se silloin herkkua ole.

7. Kuinka alun perin kiinnostuit kilpaurheilusta?

-Lapsesta pitäen olen ollut kilpailuhenkinen ja myös kaveripiirissäni on ollut lapsesta asti aina hyvin kilpailuhenkistä porukkaa.

8. Mitkä ovat vahvuutesi/heikkoutesi juoksijana?

-Vahvuus fyysisellä puolella on vauhtikestävyysalue, heikkoutena maksimikestävyyspuoli ja juoksun taloudellisuus kovissa vauhdeissa. Askel kaipaa lisää lentoa, mitä onkin tullut lisää viimeisen parin kauden aikana. Henkisellä puolella vahvuus on asenne. Ja vaikkei voida laskea henkisen puolen juttuihin, niin sanottakoon että heikkoutena on lahjattomuus. Meikäläisen asenne yhdistettynä superlahjakkuuteen tuottaisi varmaankin aika kovaa tulosta.

9. Mieleenpainuvin kilpailukokemuksesi?

-Junnuvuosilta se kun voitin ehkä noin 11-12 vuoden iässä silloisen piirin maastofinaalin Tanhuvaarassa. Taakse jäi kesällä ylivoimaisesti radalla piirinmestaruuksia napsinut kaveri. Myöhemmällä iällä mieleenpainuvin lienee ensimmäinen Lidingöloppet 2006. 10 kilometrin reissu oli silloisella kunnolla melkoisen kova.

10. Mitä muuta harrastat juoksun lisäksi?

-Penkkiurheilua ja laulamista, lähinnä karaokea. Se tosin jää hyvin vähälle, koska ei oikein sovi yhteen juoksemisen kanssa. Niinpä ”karaokea” harrastetaan naapureiden iloksi (?) pääasiassa kotioloissa YouTuben ääressä!

11. Kerro lyhyt mielipiteesi siitä, kuinka suomalainen kestävyysurheilu saadaan uuteen nousuun.

-Ihan ensiksi pitää lapsuudessa ja nuoruudessa saada pohjat kuntoon. Sen päälle sitten rakennetaan kestävyys lajikohtaisesti myöhemmin. Hyvät pohjat omaavan aikuisurheilijan pitää olla valmis menemään pois mukavuusalueelta tarpeeksi usein. Vain tehojen kautta saadaan aikaan merkittävää kehitystä aikuisena. Poislukien ultramatkat. Ja tehoja on uskallettava tehdä nousujohteisesti jo 15 ikävuoden jälkeen. Mutta harjoittelu ei riitä. Pitää elää niin kuin urheilija. Ravinto ja lepo on ensiarvoisen tärkeässä asemassa ja niiden rooli vaan korostuu, mitä enemmän ikää tulee. Suomessa on kyllä varmasti harjoitusasenteeltaan todella kovia urheilijoita, mutta menestyvän urheilijan on oltava viisas. Yhteenvetona sanottakoon, että kaikki lähtee asenteesta. Maailman huipulle pääsemiseksi tarvitaan myös erityislahjakkuutta, mutta on todella sääli, että yleensä ne lahjakkaimmat yksilöt on laiskoja. Joko harjoittelun, ravinnon tai levon, tai kaikkien näiden kolmen suhteen.

12. Ketkä ovat suosikkiurheilijoitasi?

-Joskus fanitin joitakin, mutta nykyisin olen niin neutraali että suosikkiurheilijoita ei oikein ole. Arvostan kaikkia huippu-urheilijoita kaikista lajeista. Junnuvuosien suosikit olivat pääasiassa tennispelaajia. Gustavo Kuerten, Patrick Rafter ja Tim Henman olivat meikäläisen suosikit. Juoksun puolelta mainittakoon Haile.

13. Noudatatko jotakin erityisruokavaliota ja käytätkö lisäravinteita?

-Panostan paljon ruokavalioon. Pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti ja monipuolisesti. Nuorena söin paljon kaupan valmiita eineksiä. Nykyisin en syö niitä ollenkaan. Myöskään herkut ei kuulu ruokavaliooni. Lisäravinteista käytän magnesiumia.

14. Sinut tunnetaan todellisena urheilutietäjänä, mistä moinen tietomäärä on peräisin?

-Isäni on ahkera penkkiurheilija, joten eiköhän innostus sitä kautta ole syttynyt. Viimeisen 15 vuoden tieto pohjautuu siihen, että olen seurannut koko ajan urheilua laajasti. Sitä edeltävä tieto on pitkälti peräisin yläasteajoilta. Koulussa oli erinomainen kirjasto, jossa oli paljon urheiluaiheisia kirjoja. Tietomäärä on saatu varsinkin Suuri Olympiateos- kirjasarjasta, jotka olen kaikki lukenut ja opiskellut kannesta kanteen aina Atlantan 1996 kisoihin saakka. Vuodet 1896-1976 tosin oli vain yhteenvetona ja muut kisat sitten omana kirjanaan. Voin sanoa osanneeni ainakin hetken ajan kaikkien olympialajien kolmen parhaan sijoitukset jokaisesta lajista. No, enää muistan murto-osan, mutta ilmeisesti tuosta nippelitiedon opettelusta on jotain jäänyt päähän ja toisaalta siitä on saanut rakennettua tietopankkia suuremmassa kuvassa.

15.

a) Tumma vai vaalea?

-Tumma

b) Pyöräily vai hiihto?

-Paha. Vastaan pyöräily.

c) Sahara Playa vai Las Camelias?

-Cameliasin pihveistä huolimatta Sahara Playa!

16. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa miljoona euroa?

-Suurin osa menisi säästöön, mutta osa menisi yleisurheilun hyväksi. Todennäköisesti oman seurani Savonlinnan Riennon toimintaan. 100 000 eurolla saisi jo aikaan aikas paljon.

17. Mitkä ovat tavoitteesi kaudelle 2013?

-Ihan ensimmäiseksi saada akilles kuntoon. Tavoite on kuitenkin ensi kaudella pidemmillä matkoilla, 10 000 metrillä ja puolikkaalla. Ennätyksiä on tavoite hilata selvästi paremmiksi.