Hiihtourheilun tarinointia

19.11.2017

Suomen Cup

 

Rovaniemellä oli talvisen hienot olosuhteet. Miesten kisa pertsalla (ja vapaallakin) näytti ja osoitti, että Iivo hiihti ainoana lähellä kansainvälistä vauhtia. Muut ovat valitettavan kaukana takana. No tietenkin sieltä puuttui Happo ja Lari, mutta esimerkiksi Villen ja Pertun menossa ei ainakaan kauden avauksessa ollut mitään lentoa. Nuori Lauri Vuorinen nousee hienosti kärkeä kohti ja on yksi tulevaisuuden toivo.

Naisissa ykköstähti Krista jäi kisasta pois. Mielenkiinto kohdistui kauden avauksen suorittaneeseen Vähäsöyringin valmentamaan Kepaan. Lopputulos oli tasapaksu esitys, mutta kauden edetessä voi tapahtua mitä vaan. Pertsan kisan voiton vei Monoska. Veikkauksen triplan voittokerroin oli yli 100, joten siitä osa kilahti meikäpojallekin. Takaa-ajossa Kepa taktikoi ja peesailun ansiosta poimi lopussa mansikat kakusta. Haastattelussa naisten kommentit ”yhteistyöstä” olivat mielenkiintoisia.

Siilinjärven Hiihtoseuran naiskolmikko oli Rovaniemellä hyvin esillä. Ja ainakin pertsalla Ukkolan Johanna ja Roivaisen Päivi suoriutui ihan mukavasti. Eroa Suomen maajoukkuhiihtäjiin jäi Johannalla alle minuutti.

Hups 1: Naisten hiihdossa oli äiti ja tytär Ehrnooth jälleen samassa kisassa. Tytär Rebecca oli parempi, mutta ihmekös tuo. Äiti Sirkka on komeasti yli kuuskymppinen...ja kovaa menee.

Hups 2: Kun Vantaan hiihtoseuran pari kaveria (mm.Pentsisen Anssi) onnistuivat hiihtämään toistensa numeroilla, niin melkoinen sekaannus syntyi. Joka taholla. Onko se keltaisen kortin paikka urheilijoille?

Hups 3: Juoksusta pari vuotta sitten hiihtoon siirtynyt Johanna Matintalo hiihti pertsalla 5:nneksi. Pientä ihmetystä herättää, miten vähäisellä lajiharjoittelulla Johanna ehtii monia vuosia ammatikseen hiihtävien suomalaisnaisten vauhtiin.

Hups 4: Mäkihypyssä meidän huikeaa Harri Ollia ei päästetä olympiakisoihin. Monestakaan syystä. Nyt SM-kisoissa Olli hävisi muun muassa Japanin NAIShyppääjälle. Ja samalta lavalta hypättiin.

Hups 5: Kyllä on melkoista U-tuuria Lehtosen Larilla. Nyt jäi hiihdot väliin, kun kaveri kotioloissaan oli ”törmännyt” sohvaan. Tuloksena varvasmurtuma.

Hups 6: Kontiolahden amphiihdoissa Kaisan ja Marin jälkeen oli Imatran Venla Lehtonen. Nyt taitaa olla edessä mcupin reissu. Hiihdosta  amphiihtoon hänet houkutteli edesmennyt Asko Nuutinen. Venlaa valmentanee Marin tavoin Heikki Pusa, joten nyt on naisampumahiihdon kärkikolmikolla taustalla ns.”vanhan liiton miehet”.

Hups 7: Ylen kommentaattorina toimi nyt eka kertaa Sami Musti Jauhojärvi. Tulipa heti kättelyssä tietoa ja tunnelmia maajoukkueen menosta, hapoista, ravinnosta sun muusta. Ihan upea sisääntulo Mustilta. Toki pientä viilaamista tarvitaan ja ”oman minän kehu” -heittoja ei kannata liikaa viljellä. Onneksi selostaja Suomisen Tapsa vaihtui Eskolan Jussiin.

 

Hapon kuulumiset:

Heikkisen Matti avaa kautensa suoraan mcupissa Rukalla. Hapon testitulokset ovat ainakin lehtitietojen mukaan parantuneet. Esimerkiksi loivassa ylämäessä maksimaalista tasatyöntövauhtia mittaavan testin aiempi enari oli 30,7 km/h. Nyt 32 km tunnissa. ”Eli kun ollaan 50km:n loppusuoralla ja edessä on Harvey tai Ustjukov, niin ei enää pitäisi hirveästi jäädä heidän maksimivauhdistaan”. Mutta vaikka maksimivauhti on kehittynyt, yksi osa-alue kaipaa kehittymistä: ”Sprintin aika-ajoista en meinaa päästä jatkoon”, sanoo Happo.

Lisäksi maksimaalinen hapenottokyky on parantunut 3-5%. Tarkoittaa nyt tuloksena 88-90 millimoolia. ”Jos ei ole 80 milliä, on turha puhua maailmancupin voistota tasapuolisissa oloissa”. Lisäksi Happo on 64 kiloisena maajoukkueen vahvimpia, kun rautamäärät suhteutetaan omaan painoon. ”Eli olen vahvempi, kestävämpi ja nopeampi”. Ja ikää on nyt 35 v. ”Jatkan uraa niin kauan kun kehityn”, toteaa Happo.

Näin kirjoitti menneellä viikolla eräs Iltapäivälehti

 

 

Entäs Iivo:

Iivo on tällä hetkellä ainoa suomalaisurheilija, joka on omassa lajissaan maailman johtava urheilija. Näin hehkutetaan Vieremän kaveria. Iivosta tuli Lahdessa hiihtäjä, jota muu maailma katsoo. Niskanen on maastohiihdon versio Usain Boltista. Ylivoimainen hiihtotekniikka, täydellinen ruumiinrakenne….biomekaaniset edellytykset perinteiseen tyyliin omat omaa luokkaansa. Jokainen työntö on hyötysuhteeltaan muihin verrattuna ylivertaisen tehokas.

Iivon lahjat ovat tiedetty pitkään. Kova kaveri treenaamaan. Turhankin kova. Kaasusta ei ole hänen kohdallaan ollut puutetta. Jarrusta ja etenkin ohjauspyörästä sen sijaan kyllä. Valmentaja Olli Ohtonen on onnistunut pitämään hiihtäjän ravilla. Olli on tarkka mies, jolla on analyyttistä tutkija-asennetta ja yksityiskohtien kontrollointikykyä. Lisäksi oman hiihtouran tuomaa kokemusta. Olli ohjelmoi, kontrolloi ja ohjaa treenikuormitusta ja myös treenien ulkopuolistakin elämänhallintaa. Iivo onkin nyt aivan eri tasolla oleva huippu-urheilija kuin pari talvea sitten. Myös aikuistumisprosessissa.

Toki kaveri on edelleen vaiheessa, jossa hän ei voi kiertää norjalaistyyppisesti kaikkia maailmancupeja ja vielä pärjätä arvokisoissakin. Kaikki pitää suunnitella olympiakisojen ehdoilla. Lisäksi tarvitaan tarkkaa kontrollia, kuorman ja levon tasapainoilua ja henkistä kypsyyttä olla juuri se ennakkosuosikki. Jos kaikki menee nappiin, nähdään tulevana talvena hiihtotyrmäys, joka saa Lahdenkin näyttämään verryttelyltä.

Näin kirjoitti menneellä viikolla Koutaniemen Mikko.

 

Eli näin tänä viikonloppuna….mitenhän tästä eteenpäin…

 

-Artsi